Puutarhailua III-vyöhykkeellä

Maailmassa tärkeintä on puutarhan hoito eikä sekään ole niin tärkeää....

Puutarhailen III- vyöhykkeellä järven rannalla sijaitsevalla maatilalla. Tärkeinpiä ovat taide, kierrätys, viihtyminen ja ilo puutarhassa ja luonnonmukaisesti itselle kasvatettu ruoka. Keräilen vanhoja perennoja ja harvinaisiakin kasveja. Siilinpihalta löytyy tällä hetkellä n. 1200 erilaista kasvia. Taide on myös osa puutarhaani monissa muodoissaan: veistoksina, kasvien väripintoina ja muotoina ja mm. maalaus-ja valokuvanäyttelyinä puutarhatapahtumissa.
Siilinpihalla on sekalainen kokoelma kuvia, mietelmiä ja arjen tapahtumia kotipuutarhassa ja lähiympäristössä. Blogini nimi tulee siitä, että työni on ollut käsillä tekemistä ja siniset siilit ovat tärkeimpiä hahmoja, joita olen töihini maalannut:). Puutarhastakin löytyy siilejä, varsinkin keraamisia. Niin ja puutarhakissa Orvokki auttelee emäntää ahkerasti ;)


Kommentit ja keskustelut kaikista puutarhaan liittyvistä asioista ovat tervetulleita :). Kirjautumalla voit helposti osallistua. Oikella olevasta blogiarkistosta löydät vanhemmat päiväkirjat. Klikkaamalla päiväkirjassa olevia kuvia, saat ne suuremmiksi. Kuvat ovat ottamiani, joten ethän käytä niitä luvatta:)

Tervetuloa Siilinpihalle :)


lauantai 19. joulukuuta 2009

Joulu



Jouluun on enää muutama yö....Työkiireet painavat päälle, joten päätin kirjoittaa nyt joulutervehdyksen.
Suosikki joulukukkani amaryllis avasi jo neljä ihanaa kukkaa ja luulen, että saamme nauttia niistä reilusti joulun yli :). Ulkona on ollut oikein kunnon pakkasia, parhaimmillaan yli 20 astetta. Se on tehnyt oikean talven tuntua ja jouluista tunnelmaa! Olin pessyt ikkunat vähän ennen pakkasia ja unohtanut sulkea kunnolla sisimmän ikkunan.....Joskus huolimattomuus palkitaan;) Ihania pitsisiä "kuurankukkia" ikkunan alalaidassa, kuin saniaisen oksia! Toivon kaikille ihanaa ja tunnelmallista Joulua!

perjantai 11. joulukuuta 2009

Lunta ja aurinkoa


Tänään Kallajärvi näytti taas parhaita puoliaan:). Auringolla ja parin sentin lumipeittellä oli toki iso osa asiassa. Aurinko ilmestyi jännittävästi pilvien lomasta puolilta päivin. Sitten se paistoikin ihanasti muutaman tunnin.
Kallajärvi sinnittelee edelleen osittain ilman jääpeitettä. Toisessa kuvassa näkyykin tummana sula alue. Se ei näy estävän pilkkijöitä! Pari äijää oli muutaman metrin päässä sulasta kairailemassa.....Hirvittää, miten taas käy! Osalla on hyvä tuuri, toisilla taas ei. Seuraavien päivien lehditä saa lukea ehkä: " Kokenut pilkkijä hukkui heikkoihin jäihin." Monet eivät tunnu ymmärtävän, että säiden muutokset vaikuttavat jääpeitteisiin niin meillä kuin napajäätiköilläkin.
Pelottavaa!
Avanto pitäisi saada aikaiseksi. Olemme pitäneet laiturin päässä pientä puutarhapumppua. Se on pitänyt avannon auki läpi talven. Kovimmilla pakkasilla avanto pienenee, jolloin käymme vain kastautumassa. Lauhemmilla ilmoilla voi uida lenkin.... ja sitten saunaan lämmittelemään ja kuuntelmaan ihanan hyrisevää olotilaa:)

lauantai 5. joulukuuta 2009

Sininen hetki

Piti vielä uudestaan tulla bloggailemaan, kun kävin kuvaamassa ulkona sinistä hetkeä. Se on niin uskomattoman hieno hetki ja se kestää niin pienen ajan....Kuvat tulivat hieman tummasävyisiä, joten en ihan saanut sitä väriä tallennettua :( Mutta toivottavasti tunnelman aistii....
Lisäksi pari esimerkkiä aiemmin kirjoittamiini koristeisiin. Kuvassa näkyy suuria kiviä ruusupensaiden edessä. Ne kivet muuten sain äitienpäivälahjaksi ;).Vanhat lyhdyt vaeltavat välillä paikasta toiseen ja nyt ne ovat näillä kivillä polulla kotiovelle päin. Alla olevan kuvan otin sisällä. Risukranssin olen koristellut led-valoilla ja kristalleilla. Rantasaunamme pilkottaa keskellä ja yksi piha-alueemme suurista kuusista.
Kallajärvi ei muuten ole vieläkään kokonaan jäässä. Toivon, että saamme viime talven kaltaiset jäät. Silloin pääsimme luistelemaan luonnon jäille ja tutkimaan kotijärveämme ihan eri tavalla kuin kesällä. Läpinäkyvä jää on huikea elämys!
Hyvää itsenäisyyspäivää
huomiseksi kaikille!

Koristeet


Keraaminen aurinkokoriste ilahduttaa nyt, kun muuten ei ole paljoa värejä ja kukkivia kasveja. Sisareni on keraamikko ja häneltä olen saanut monia hauskoja ja ihania koristeita puutarhaan ja kotiin :). Kesällä ne maastoutuvat, eivätkä herätä huomiota....mutta kun tämäkin aurinko pilkistää kesällä sammalleimujen ja ukonhattujen lomasta, tuntuu mukavalta. Pienet yllätykset puutarhassa ovat mielestäni tosi tärkeitä. Kaiken ei pidä näkyä kerralla. Puutarhassani on paljon kiviä ja käsintehdyt keramiikkaesineet sopivat niiden kanssa mielestäni loistavasti. Vierastan teollista "krääsää", joka usein on liiankin näyttävää ja vaatii melkoista sommittelukykyä, ollakseen kokonaisuuden kannalta hyvää. Makuasioitahan nämä tietysti ovat:). Miehelleni on jatkuva ihmetyksen aihe se, mikä minun mielestäni voi olla kaunista ja puutarhaan sopivaa. Rakastan erityisesti ruostuneita ja kauhtuneita esineitä( varsinkin puutarhatyökaluja ja saaveja, kannuja ym.) ja risuista tehtyjä yksinkertaisia koreja ja koristeita. Luonnosta saatava materiaali ja kierrätys on mielstäni puutarhassakin parasta! Huom! Tämän kuvan otin pari päivää sitten, kun aurinko vähän pilkisti ja antoi pienen kultauksen tälle valkoiselle auringolle.

lauantai 21. marraskuuta 2009

Vettä marraskuussa


Näin vähiin talven tulo sitten tyssäsi! Jäät kestivät Kallajärvessä viikon ja samassa ajassa katosi kaikki lumi. Pari päivää on satanut vettä ja lämmintä on mittarissa + 8.
Ikävän pimeää ja harmaata. Tosin, pitää katsoa tarkemmin, niin huomaa kauneutta tässäkin säässä:)Kuinka suloisia vesipisarat ovat Riippahernepuun paloissa. Vesipisarat heijastavat kaikkia sateenkaaren värejä, kun tarkasti katsoo. Onhan tässä sekin hyvä puoli, jonka puoliso aamulla havaitsi: nyt voitas mennä laskemaan verkot järveen...

torstai 12. marraskuuta 2009

Lunta


Pari päivää sitten saatin tännekin lumipeite. Hohtavan puhdas lumikuorrutus muutti maiseman ja pihapiirin aivan erilaiseksi. Tunnelma on hieno ja rauhoittava:) On se onni, että meillä on nämä erilaiset vuodenajat! Olen sitä mieltä, että olemme hyvin onnekkaita. Saamme nauttia niin monenlaisista asioista luonnossa. Ehkäpä kesäkin tuntuu niin ihanalta, kun meillä on tämä pitkä pimeä kausi, jota kuitenkin lumi valaisee vähän.

Puunhakureissulla kotiovi näkyy somasti lumisten omenapuun oksien välistä.
Pikkuhiljaa pihaan tulee pieniä polkuja lumeen... Meidän tekemiä arkisissa askareissa. Martta-kissan vauhdikkaita jahtipolkuja. Joskus joku haluaa tehdä pienen polun päähän lumienkelin ja katsella hiljaisuudessa kirkasta tähtitaivasta ja toivoa tähden lentoa :)

lauantai 7. marraskuuta 2009

Maitokärryt

Tämä kulkupeli liittyy olennaisesti meillä talven tuloon. Kodissamme on kaksi tulisijaa, joita lämmitetään talvikaudella ahkerasti. Aviomies kunnosti nämä vanhat maitokärryt puiden kuljetukseen. Kätevämmät ainkin toistaiseksi, kun lunta on vähän, kuin pulkka. Samalla minun kierrätysintoni ja vanhojen tavaroiden ihailuni sai uuden kohteen :) Taitavat olla peräti 60-luvulta, siis aitoa Vintagea! Mielestäni ne ovat hauskan ja kodikkaan näköiset. Tuovat myös kivoja muistoja lapsuuden kesistä, jolloin vierailimme tuttavien maatilalla. Hurja maitokärry-kyyti kuului joka kerta asiaan :)

Tyrnimaa

Tyrnimaalle jääneet marjat ovat jo aiheuttaneet melkoista kuhinaa lintumaailmassa. Nyt vaan alan seurata, minkä "merkkisiä" kävijöitä saamme. Eipä tarvitse lintuja erikseen
tänä vuonna ruokkia...

Tyrnejä

Tänä aamuna heräteessä maa oli ohuen lumipeitteen peitossa. Maisema oli harmaa ja pilvinen, mutta lumi antaa kuitenkin valoa. Voi, kun lunta tulisi lisää! Tyrnimaa näyttää erikoiselta. Oranssi on niin poikkeuksellinen väri marraskuussa:). Tyrnisato oli tänä vuonna valtava, samoin luonnonmarjojen sato. Siitä syystä meillä jäi marjoja vielä runsaasti puihin. Syömme tyrniä päivittäin ja toivon mukaan se pitää flunssat loitolla! Tässä ihana resepti voimajuomasta:

Murskaa 2 dl tyrniä sauvasekoittimella
Siivilöi mehu( kuoret ja siemenet voi leipoa vaikka pullaan)
Murskaa 3-4 dl masikoita joukkoon
Murskaa 1-3 banaania maun mukaan lisäksi
Lisää vettä tai kivennäisvettä halutessasi

Näin saat ihanan nektarin, joka maistuu lapsillekin! Nam!

lauantai 31. lokakuuta 2009

Lokakuun viimeinen päivä

Heräsin tähän lokakuun viimeiseen päivään puoli kahdeksan aikaan. Aamu oli ihana! Ensimmäisenä unenpöpperössä, yöpaidan helmoihin kompastellen, etsin kameran ( jää aina kummallisesti väärään paikkaan tai ainakin muistan väärin sen paikan ) ja otin näitä kuvia:)
Pakkasta oli kuusi astetta, siis maa kuurassa. Aurinko kultasi koko maiseman! En koskaan kyllästy näihin aamuhetkiin! Tallentaessani kuvia havaitsin, että puutarhakalusteet ovat toiveikkaasti vielä kuistilla. En muista, milloin viimeksi söimme tai joimme kahvia siellä. Ehkä voisimme viedä ne jo talvivarastoon. Se tuntuu vain niin lopulliselta, jäähyväisiltä kesälle...

Lokakuun viimeinen päivä

Lokakuun viimeinen päivä

Lokakuun viimeinen päivä

maanantai 26. lokakuuta 2009

Lomalla

Olimme 10 päivää lomalla Kreetalla. Kuljimme kävellen joka päivä ja näimme paljon: Kaupunkeja, hurmaavia pieniä kyliä, vuoristoa ja ihanaa merta pitkine hiekkarantoineen. Suurin elämys taisi olla 17 km vaellus halki Sirikarin rotkon reunoja lampaiden ja vuohien tallaamia polkuja ja lopuksi pikkutietä kohti merta ja Kissamoksen kylää. Kreetalla oli ollut hieman jo syyssateita ja vuorten rinteet olivat täynnä luonnonvaraisia Syklaameja:). Luulin niitä ensin Jumaltenkukiksi , oih:( . Olin juuri saanut tuttavalta näiden kasvien juuria ja odotan nyt innolla kevättä. Toivottavasti saan edes murto-osan siitä ihmeellisestä kukkaloistosta ja tuoksusta!

Syklaami, jota luulin ensin Jumaltenkukaksi ( voi häpeä....)

tiistai 13. lokakuuta 2009

Kesä 2009

Kesä 2009

Oli ihan pakko alkaa muistella ihanaa viime kesää :). Tämä lumi ja loska ja harmaus meinaa nujertaa jo heti alkuunsa. Takautumina joitain kuvia keväästä syksyn viimeiseen kukkijaan eli Tarhakylmänkukkaan. Heti mieli piristyy ja uudet suunnitelmat alkavat muhia...

Daalia, syyssädekukka, helminukkajäkkärä

Harmaamalvikki, syysleimu, väriminttu ym.

Pensaskärhö

Kamtzaktan maksaruoho, reunuspäivänkakkara, amppelimansikka, Keltakatkero ym.

Punalehtiruusu

Ketoneilikka, punapäivänkakkara , etelänarnikki ym.

Päivänlilja, alppikärhö, rohtoraunioyrtti, ukonkello ym.

Maariankello

Palavarakkaus, sormustinkukka, päivänkakkara

Humala, vuorikaunokki, lemmikki, syreeni ym.

Keltamaksaruoho, tarhatyräkki, valkoinen ja punainen bellis, rentoakankaali

Ensilumi

Varjoaurinko


Tähän aamuun herääminen olikin jo ristiriitaisempaa. Huikeat aurinkoiset värikylläiset aamut muuttuivat kerralla harmaan sävyihin. Saimme ensilumen! Valkoinen lumi on ihanan näköistä, mutta muu harmaus on jotenkin niin ikävää. Onneksi talven tulo edistää myös kevään tuloa:).Laitan pari kuvaa, jossa on yksi esimerkki innostani käyttää kaikkea uudestaan, kierättää.
Meiltä jäi kuistin rakentamisen alta laattakiviä. Rakensin niistä työhuoneeni ikkunan alle "Varjoauringon". Syreenien keskellä toivottavasti ensi kesänä on hauska "aurinko", jossa kukkii Suikeroalpia keltaisenaan! Kuvat on otettu peräkkäisinä päivinä.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Iltaruskon aikaan


Pieni saari näytti leijuvan ilmassa...

Kuurakuvia

Eilen illalla, kun lämmitimme rantasaunan ja menimme uimaan, tuntui melkein pahalta rikkoa auringonlaskun kultaama tyyni veden pinta. Niin kaunista, että sydän meinaa pakahtua! No, vähän pahalta tuntui muutenkin, kun vesi on jo aika kylmää ja edellisestä uinnista melkein kaksi viikkoa. Mutta se ihana tunne, joka syntyy, kun nousee kylmästä vedestä, sitä ei moni asia maailmassa voita :)
Aamulla sitten klo 8, oli pakkasta vielä -4! Usva nousi Kallajärven pinnasta ja saaret leijuivat ja aurinko alkoi tuoda hienoja syksyn värejä esiin. Kyllä syksyssäkin on puolensa, vaikka kesäihminen olenkin. Tämän aamun sitten juoksin kameran kanssa ikuistamassa kaikkea kaunista lähiympäristössä. IHANAA!

Auringon laskiessa

Aamu-usva nousee

Siili kivellä

Valamon ruusun kiulukat

perjantai 9. lokakuuta 2009

Puutarhasta ja kasveista hurmaantuneen ajatuksia....

Syksy on saapunut ja pieni haikeus hiipii mieleen. Kasvit saavat yöllä kuurapeitteen, joka saa ne näyttämään aamulla uskomattoman hienoilta, mutta iltapäivällä jo kurjilta. Kukkasipulit olen istuttanut maahan toivoen kevään kukkaloistoa. Kevättä odotellessa voin paneutua tämän blogin kirjoittamiseen ja tärkeiden asioiden tallentamiseen.