Puutarhailua III-vyöhykkeellä

Maailmassa tärkeintä on puutarhan hoito eikä sekään ole niin tärkeää....

Puutarhailen III- vyöhykkeellä järven rannalla sijaitsevalla maatilalla. Tärkeinpiä ovat taide, kierrätys, viihtyminen ja ilo puutarhassa ja luonnonmukaisesti itselle kasvatettu ruoka. Keräilen vanhoja perennoja ja harvinaisiakin kasveja. Siilinpihalta löytyy tällä hetkellä n. 1200 erilaista kasvia. Taide on myös osa puutarhaani monissa muodoissaan: veistoksina, kasvien väripintoina ja muotoina ja mm. maalaus-ja valokuvanäyttelyinä puutarhatapahtumissa.
Siilinpihalla on sekalainen kokoelma kuvia, mietelmiä ja arjen tapahtumia kotipuutarhassa ja lähiympäristössä. Blogini nimi tulee siitä, että työni on ollut käsillä tekemistä ja siniset siilit ovat tärkeimpiä hahmoja, joita olen töihini maalannut:). Puutarhastakin löytyy siilejä, varsinkin keraamisia. Niin ja puutarhakissa Orvokki auttelee emäntää ahkerasti ;)


Kommentit ja keskustelut kaikista puutarhaan liittyvistä asioista ovat tervetulleita :). Kirjautumalla voit helposti osallistua. Oikella olevasta blogiarkistosta löydät vanhemmat päiväkirjat. Klikkaamalla päiväkirjassa olevia kuvia, saat ne suuremmiksi. Kuvat ovat ottamiani, joten ethän käytä niitä luvatta:)

Tervetuloa Siilinpihalle :)


perjantai 22. helmikuuta 2013

SPIRAALI




Spiraalin reunoilla kasvaa sinisiä, liiloja ja valkoisia kukkia
Spiraalin ja lemmikkien keskellä sininen lasipallo, Fengshuita sekin
Spiraali ensimmäisenä kesänä heinäkuussa

Spiraalin suunnittelu ja rakentaminen lähti Fengshui-kurssilta. Huomasin, että puutarhamme veden alueella ei oikeasti ole vettä lainkaan. Asia piti jotenkin korjata. Fengshui antaa onneksi monenlaisia mahdollisuuksia korjata tällaista. Ei ole pakko kääntää taloa toiseen asentoon, kuten puoliso epäili aloittaessani kurssia ;) Veden voi tuoda sinisen värin, aaltoilevien muotojen, lasin ym. muodossa kyseiselle alueelle. Siinä oli aika ongelmallinen kohta, jota olin jo muokannut uuteen uskoon kattamalla marjapensaiden välit ja istuttamalla niihin monenlaisia kasveja. Keskelle jäi kuitenkin pieni pyöreä nurmikkoalue, joka oli hankalaa ajaa leikkurilla. Päätin tehdä siihen vedenpyörteen eli spiraalin muotoisen alueen.
Istutusalueen katoin sanomalehdillä ja pahveilla
Katteen päälle multaa

Kaivoin spiraalikäytävän paikalta pois nurmikon ja multaa n. 20 cm paksuudelta

Melkoinen homma, kun kiviäkin nousi paljon. Konevoimaa olisi ollut tarjolla, jos olisin malttanut odottaa viikon. En malttanut, joten kärsin kipuja, mutta sain kuin sainkin käytävän kaivettua :)

Käytävä täytettiin hiekalla

Käytävän pohja täytetty ja tasattu

Tässä vaiheessa syksyllä 2011 ajattelin, että loppu homma saa jäädä kevääseen, mutta talvi ei tullutkaan. Lämpimiä säitä riitti ja riitti, joten eihän sitä voinut olla hyödyntämättä, varsinkin kun keväällä on niin paljon muuta puuhaa puutarhassa :)Aloin siis kantaa sopivia kiviä ja latoa käytävää...

Luonnonkivien latominen on aika hidasta
Lopulta koko spiraali oli katettu kivillä
Marraskuu oli jo käsillä ja tähän loppui projekti vuonna 2011. Paitsi, että istutin vielä hurjan määrän kukkasipuleita istutusalueelle kaivamalla reikiä katteeseen. Olisin niiiiin halunnut tämän valmiiksi, mutta uskoin aviomiestä, että talvi painaa kivet ja hiekan tiukkaan ja keväällä on helppo vielä korjailla ennen betoninvalua kivien koloihin. Jäin malttamattomana odottamaan kevättä!

Kukkasipulit koristivat heti keväällä muuten vielä kekseneräistä spiraalia

 Viimeistelyvaihe saatiin sitten ilmojen lämmettyä käyntiin. Betonia kivien väleihin, jolloin käytävästä tulee kestävä ja rikkakasvitkaan eivät pääse mellastamaan. Sateisen kesän kiva yllätys oli, että sammalta alkoi hieman muodostua sinne tänne. Se sopii minulle mainiosti!

Monivuotisten kasvien lisäksi ensimmäisenä kesänä käytin istutuksissa yksivuotisia kasveja täyttämään aukkopaikkoja
Ripaus valkoista raikastaa. Kiva yllätys oli tämä kellohyasintti, josta oli iloa moneksi viikoksi :)

 Loppukesällä 2012 spiraali oli runsaan ja rehevän näköinen, kiitos sateisen kesän. Syksyllä istutin kesäkukkien tilalle ja sinisen mirrinmintun lisäksi valkoista mirrinminttua, siniliiloja akileijoja, esikkoja, orvokkeja, katkeroja ym. Keväällä olin istuttanut siihen jo monia sinisiä ja valkoisia kasveja. Erityisesti tarhajuoru viihtyi uudessa paikassa mainiosti :)

Tarhajuoru on voimakkaan sininen ja kukkii koko kesän. Siitä löytyy myös valkoisena ja liilana




lauantai 9. helmikuuta 2013

HARJANEILIKKA

Martta piiloutuu harjaneilikoiden ja tarhatyräkkien taakse :)

Maatiainen ry on valinnut tämän vuoden maatiaskasviksi harjaneilikan, Dianthus barbatus. Hieno valinta minun mielestäni. Puutarhassani niitä vaeltelee vähän joka puolella ja hyvä niin. Ovat niin ihastuttavia värikirjossaan ja kestävyydessään. Ensimmäiset harjaneilikkani kasvatin siemenistä muutamia vuosia sitten. Vaikka kasvi on kaksivuotinen, niin sen hyvä kylväytyvyys takaa iloisen kukinnat vuodesta toiseen. Jos haluaa istutuksia, joissa kasvit ovat säntillisissä ryhmissä, niin harjaneilikka ei sovi. Ne nimittäin kylväytyvät ihan minne haluavat. Minulle tämä sopii, koska villiys ja yllätyksellisyys puutarhassa viehättävät :)




Harjaneilikan historiaa on tiedossa yli 900 vuoden taakse, luostarien puutarhoihin. Luostareista harjaneilikka levisi pikkuhiljaa Europpaan ja jo 1700-luvulla Suomeen. Sen kestävyydesta kertoo paljon se, että jo kauan autioina ja hoitamattomina olleissa pihapiireissä voi olla  upeita harjaneilikan kasvustoja vuodesta toiseen.




Kuten kuvista näkyy, harjaneilikoissa on runsaasti värejä ja variaatioita. Kuvissa olevien lisäksi puutarhastani löytyy puhtaan valkoisia ja tumman punaisia harjaneilikoita. Syksyllä kylvin lähes  mustan harjaneilikan siemeniä, mutta niiden kukintaa voi odottaa vasta  yli vuoden päästä kesällä.
http://www.maatiainen.fi/index.html