SYKSYÄ MUISTELLEN

Pimeä vuodenaika ei inspiroi mitenkään. Kai minun kuuluu nukkua talviunta niin kuin siilitkin tekevät. Tämä syksy on ollut erityisen raskas, olo saamaton ja turhautunut. Lepoa kyllä kaipaakin  kesän puurtamisen jälkeen, joten yritän olla ilman huonoa omatuntoa tekemättömistä töistä. Muutama kuva syksyn kauniista hetkistä Siilinpihalla ja lomamatkastakin.

SYYSKUUSSA

Tämä salkoruusu kukki marraskuun pakkasiin asti.

Samoin clematis viticella `I am happy`

Happomarjan syysväri oli loisteliaan oranssi.

LOKAKUUSSA

Neljää erilaista talvivalkosipulia istutettiin peltoon.

Pitkästä aikaa myös kalastettiin. Saatiin mm. muikkuja ja haukia.

Syyssahramit ilahduttivat vielä ihan kuun lopussa.

MARRASKUUSSA

Marraskuun sää on ollut vaihtelevaa: välillä lunta ja pakkasta, välillä vesisadetta. Lyhtykoisot hehkuivat silti iloisen värisinä-

Orvokki on alkanut viihtyä sisällä enemmän.....

......kuten emäntäkin.

Kauniita talvisiakin päiviä on sentään ollut joitakin.

LOMAMATKA KREETALLE  katkaisi pimeän ajan mukavasti. Siellä näin ensimmäistä kertaa kukkivan puuvillan ruukussa. Kaikki kuvat pienestä ja viehättävästä Kritsan kylästä.

Rappioromantiikkaa ja upea pelargoni.

Upeannäköinen ruusu.

Puuvillan kaunis kukka.

KEVÄÄN KAIPUUTA

Säät kielivät kyllä jo keväästä: vettä sataa jo kolmatta päivää, vähät lumet hupenevat hurjaa vauhtia ja kotitiemme on kuin luistinrata ja perunapelto yhtäaikaa! Maalla asumisen riemuja nämäkin, mutta kyllä pärjää kun ajaa varovasti ja kävellessäkin pistää nastat alle. Ehdin jo hetken riemuita upeista hiihtokeleistä jäällä, mutta kahteen kertaan toistaiseksi jäi kun toisella reissulla piti rompsutella pari kilometriä kotiin reilun 10cm lumipatit suksien pohjissa. Syke nousi upeasti ja avanto vilvoitti :)

Siemenkatalogien kotiin ilmestyminen on aina se hetki, jolloin alan miettiä, mitä haluan kasvattaa itse seuraavaksi kesäksi. Olin vakaasti päättänyt, että keskityn vain hoitamaan pelakuitani, mutta kuinkas taas kävi.....ystävän houkuttellemana teimme kierroksen puutarhamyymälöissä ja siemenpusseja kotiutui muutamia. Sitten piti käydä katsomassa Hyötykasviyhdistyksen tarjontaa ja sitten Eurobulbin sivuja ja  ja ja ja....Itsekurini ei ole kummoinen kun on kysymys suklaasta tai kasveista :(

Pelakuut ovat aikamoisia rotkaleita kellarista tuotuina, mutta ihmeellisesti ne toipuvat ja ilahduttavat sitten kesällä mm. kuistilla. Orvokki avustaa tietysti joka puuhassa. Kuvassa ilme on kiukkuinen kun erehdyin siirtämään takatassut ja hännän pois näppikseltä. Palvelijan pitäisi ymmärtää olla puuttumatta! Vielä hiukan kevääseen. Sitä odotellessa nautitaan katalogien selailusta ja upean kesäkukinnan haaveilusta!

SUUNNITELMIA JA MYLLERRYSTÄ

Ruusunnuppu pelargoni talvehti hyvin, joten ihastuttavaa kukintaa voi odottaa ensi kesänäkin.

Joka keväinen päivitykseni valon lisääntymisen ihmeellisestä vaikutuksesta tulee tässä taas ;) Puhtia alkaa tulla lisää pimeän talviunikauden jälkeen. Aviomies sai vihdoin rappukäytävän remontin hoidetuksi. Nyt on sitten mainio viileä talvetuspaikka pelargoneille entistä ehompi. Hankin vielä kunnon valot, niin sitten ei menetyksiä tule paljoa, toivon niin. Pelargonit leikkasin ja istuttelin leikatuista pistokkaista valtaisan määrän uusia kasvamaan. Vanhat huonekasvit jaoin, kun ruukuissa ei enää ollut muuta kuin juuria! Huonekasvit eivät todellakaan ole vahvinta osaamistani. Se hyvä puoli jakamisessa on myös, että jakotaimia voi antaa eteenpäin ja joskus saa myös jonkin kivan kasvin tilalle. Ensimmäinen kasvitilaus lähti eilen, hieman  liljoja lisää. Siemeniä en ole ostanut kuin neljä pussia! Yritän olla maltillinen, ettei käy taas niin, että olohuoneen valloittavat kasvit ;)

Valon lisääntyessä pelargonit kasvavat ja tuuhettuvat nopeasti.

Kirjavalehtiset lajikkeet ovat mielestäni tosi kauniita.

Jouluna lahjaksi saamani jouluruusu sinnittelee. Toivottavasti niin kauan, että saan sen istutettua puutarhaan!

Kliiviasta sai jakamalla monta uutta kasvia!

Talven väistyminen alkoikin jo aika nopeasti ja aikaisin. Leudot säät ovat jo saaneet aikaan pälviä. Eilen piti jo kiertää katsomassa näkyykö piippoja. Ei ihan vielä....Kevään tulon riemua himmentää kotijärvemme huolestuttava tila syksyllä sattuneen kaupungin vesilaitoksen aiheuttaman jätevesipäästön takia. Luonnosta huolehtiminen ja jälkien siivoaminen ei näköjään kuulu kuin yksityisille ihmisille. Välinpitämättömyys ympäristömme tilasta on huolestuttavaa!
Orvokki sen sijaan ei murehdi vaan ottaa kaiken irti leudoista säistä ja harrastaa reipasta kiipeilyä joka päivä nuoren kissan innolla :)

KYPROS

 Jättimerisipuli, Urginea maritima

Tuli aika pitkä tauko bloggaamiseen, mutta saanen anteeksi ;) Puutarhailijan on välillä sopivan ajan tullen lähdettävä pois omasta puutarhastaan  voidakseen taas palata katsomaan kaikkea uusin silmin. Joskus on hyvä käydä kaukana nähdäkseen lähelle, on muistaakseni joku viisas sanonut. Niin se on!
Olin lomamatkalla Kyproksessa netinkin ulottumattomissa ( lähes). Sekin tekee välillä hyvää.

Lämmintä riitti n. +30 joka päivä ja merikin oli +26. Kypros on historian kerroksia täynnä, upeat maisemat ja ystävällisiä ihmisiä. Kasveista kiinnostuneellekin löytyy paljon tutkittavaa. Endeemisiä kasvejakin on runsaasti. Heti bongasin yllä olevat upeat liljat jättimerisipulit, jotka juuri aloittivat kukintaansa. Niitä oli erityisesti kaikkein kuivimmilla alueilla mm. arkeologisten kaivausten kuten Mosaiikkien lähellä http://fi.wikipedia.org/wiki/Pafos. Siitä syystä en uskaltanut niitä kaivella matkamuistoiksi vaikka mieli teki.

Yksityiskohta jättimerisipulin kukinnosta

Näin rutikuivasta sipulista ja maasta komea kukkavana ponnistaa lähes metriin.

Jättimerisipulien kukkavanojen rytmikäs keinunta meren rannalla antoi pari ideaa omaan puutarhaan. Saa nähdä, mitä saan aikaan kukkasipulien kanssa. Ensimmäiset kukkasipulit istutin vasta tänään, mutta kiirettä ei ole kun on niin lämmintä. Iso satsi sipuleita on vielä tulossa maailmalta, joten puuhaa riittää ja ideoita voi ainakin yrittää toteuttaa:)

Kyproksessa kuten muissakin Välimeren maissa käytetään paljon pelargoneja istutuksissa. Uusia lajikkeita  tulikin kiitettävästi vastaan ja pienet pistokkaat matkasivat kotiin.

Tämä hurmaava pelargoni oli Omodon kylässä Troodos-vuoriston kupeessa

Tätä hehkeää pelargonia oli hyvin yleisesti mm. julkisissa istutuksissa

Yksityiskohta edellisestä

Monet meille tutut kesäkukat, maustekasvit ja huonekasvit kukoistavat Kyproksella puutarhakasveina. Tulikruunu on yleinen pensasaitana, samoin rosmariini ja laventeli. Purppurajuorua käytetään runsaasti perennana ja ruukkukasvina. Anopinkielet ja valtavan kokoiset jaloruusut ( jopa yli 1,5m korkeita) ovat todella yleisiä, lähes joka puutarhan kasveja.

Tulikruunu pensasaitaa

Purppurajuoru

Mm. tsinnioita

Jaloruusuja, anopinkieli ja kirjavalehtisiä pensaita ja pikkupuita

Upea valkoinen jaloruusu

Appelsiinipuut, granaattiomenat, viiniköynnökset, viikunat ja oliviipuut ovat yleisiä niin viljelyksillä kuin kotipihoillakin. Taateli- ja muut palmut ovat  tyypillismpiä julkississa istutuksissa.

Appelsiinisato ei ole vielä kypsä

Granaattiomena

Valtava määrä taateleita kypsymässä

Hotellialueen kauniita istutuksia

PELARGONIT

Tässä osa kuistin pelargoneista. Tuolilla oleva sitruunapelargoni oli hyvä hyttysten karkotin. Toivottavasti se selviää talvesta.

Oma siemenkasvatus.

Tämän hurmaavan valkoisen olen saanut ystävältä. Ehkäpä `Mårbacka`

Tämäkin on ystävältä saatu ihastuttava kirjavalehtinen pelargoni `Little Trott`

Pelargonin kukan yksityiskohdat ovat kauniita.

Ensimmäisen pelargonin kasvatin siemenistä muutama vuosi sitten. Tarkempaa nimeä en silloin huomananut laittaa talteen, joten se on nyt tämä lohenpunainen. Se on lisinyt ja talvehtinut kiitettävästi:) Alkutalvesta olen varmuudeksi ottanut pieniä pistokkaita kasvamaan, jos emokasvi  kuukahtaa. Sitten olen saanut, ostanut  ja jakanut erinäisiä ihania pelargoneja. Niitä on tungokseksi asti nyt ulkokuistilla. Osa näyttää voivan hyvin ja kukkii hienosti edelleen. Varsinkin tämä lohenpunainen ja valkoinen. Pakkasista ei ole vielä tietoakaan, joten siirto rappukäytävän ikkunalle saa vielä odottaa. Siellä ne nimittäin ränsisyvät melkoisesti. Onneksi suurin osa selviytyy kevääseen, hurjana raaskuna, mutta virkistyy kummasti kesää kohti:)
Kesällä kirja-alesta löytämääni Susanna Rosenin Pelargonikirjaa aion alkaa tutkia ahkerasti, että löytäisin nimet kaikille pelargoneilleni :)

Lunta, räntää, loskaa ja aurinkoa

Ensilumi saatiin jo muutama päivä sitten, pieni häivähdys vain kauniin syksyn kääntymisestä loskavaiheeseen, auts! Tänään tuli sitten jo enemmän lunta ja räntää. Juuri sellaista, mikä on mielestäni kaikkein ikävintä. Paleltaakin koko ajan! Pari tuntia sitten yks kaks ilmestyi aurinko:) Taas maisema näytti ihanalta ja mielikin virkistyi heti. Kamera sai kyytiä hetken ja kirjanpitotyöt jäi kesken......

Uskomatonta, että kelloköynnös, Cobaea scandens, on edelleen ihana ja tekee uusia kukkia. Lehtien väri on muuttunut tumman punaiseksi, mutta se vasta hieno väri onkin näin syksyllä. Amppelimansikka ei myöskään ole ollut moksiskaan, vaikka yöpakkasia on jo ollut.Viiniköynnös kuitenkin tiputtelee lehtiään pikkuhiljaa, vaikka vasta äsken se oli täynnä rypäleitä! Mihin nämä päivät häviää.....

Lumen tulo sai minut aloittamaan pelargonien, Plargonium zonale-hybr, pelastusoperaation.....Karsin kaikki kukat ja nuput ( nyyh!) ja kuivat lehdet pois. Pelargonit löysivät talvisijansa rappukäytävän ikkunalta, jossa on hieman viileämpää kuin muualla ja valoakin sopivasti. Suurimman osan pelargoneista olen saanut talvehtimaan siellä. Tosin olen vasta aloittelija tässä puuhassa. Ensimmäisen pelargonini kasvatin siemenistä viitisen vuotta sitten ja siitä se lähti:) Alkutalvesta otan sitten pistokkaita virkeistä oksista ja kasvatan uusia. En kuitenkaan heittänyt karsimiani kukkia kompostiin vaan ne saavat ilahduttaa hetken keittiössä :)

Olen muuten tässä olevat kuvat ottanut kaikki tänä päivänä.