Puutarhailua III-vyöhykkeellä

Maailmassa tärkeintä on puutarhan hoito eikä sekään ole niin tärkeää....

Puutarhailen III- vyöhykkeellä järven rannalla sijaitsevalla maatilalla. Tärkeinpiä ovat taide, kierrätys, viihtyminen ja ilo puutarhassa ja luonnonmukaisesti itselle kasvatettu ruoka. Keräilen vanhoja perennoja ja harvinaisiakin kasveja. Siilinpihalta löytyy tällä hetkellä n. 1200 erilaista kasvia. Taide on myös osa puutarhaani monissa muodoissaan: veistoksina, kasvien väripintoina ja muotoina ja mm. maalaus-ja valokuvanäyttelyinä puutarhatapahtumissa.
Siilinpihalla on sekalainen kokoelma kuvia, mietelmiä ja arjen tapahtumia kotipuutarhassa ja lähiympäristössä. Blogini nimi tulee siitä, että työni on ollut käsillä tekemistä ja siniset siilit ovat tärkeimpiä hahmoja, joita olen töihini maalannut:). Puutarhastakin löytyy siilejä, varsinkin keraamisia. Niin ja puutarhakissa Orvokki auttelee emäntää ahkerasti ;)


Kommentit ja keskustelut kaikista puutarhaan liittyvistä asioista ovat tervetulleita :). Kirjautumalla voit helposti osallistua. Oikella olevasta blogiarkistosta löydät vanhemmat päiväkirjat. Klikkaamalla päiväkirjassa olevia kuvia, saat ne suuremmiksi. Kuvat ovat ottamiani, joten ethän käytä niitä luvatta:)

Tervetuloa Siilinpihalle :)


keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Metsäkauris pihalla

Olen kuvannut näitä siroja metäkauriita olohuoneen ikkunasta parin päivän aikana. Uros tuli ensin tutkimusretkelle pihatielle ja sitten pikku hiljaa haaremi perässä;), siis kolme naarasta. Näitä otuksia en ole ennen tätä talvea nähnyt ja nyt saan seurata oman kodin ikkunasta niiden puuhia. Uskomatonta! Ne ovat hyvin arkoja, siksi olen kuvannut sisältä käsin n. 30-50 m päästä. Jos oven avaa, vaikka kuinka hiljaa mielestään, niin heti ne pakenevat paikaalta:(. Ylimmässä kuvassa variskin seuraa kiinnostuneena kauriiden puuhia. Ei taida variksellekaan olla ihan jokapäiväinen tuttavuus:)


Luulin, että kyseessä on jokin meille tuotu kauris, mutta erehdyin. Metsäkauris eli vanhalta nimeltään tarvas on kuulunut kauan luontoomme. Se hävisi 1500-1600 luvuilla kylminä kausina, mutta palailee nyt takaisin eri reittejä. Tosin tämä talvi on ollut rankka näille pienikokoisille kauriille. Nehän ovat vain hieman suurempia kuin vuohet. Paksu lumi vaikeutta niiden ravinnon hankintaa ja siksi ne tulevat asutuksen lähelle. Kuvissa näkee kuinka ne kuopsuttelevat maata löytääkseen jotai syötävää. Ne syövät näin talvella paljon myös varpuja ja pieniä puiden oksia. Kesällä ravinto on ruohopainotteista. Olemme antaneet niille myös porkkanoita ja omenoita...... Felix Saltenin tunnetun lastenkirjan Bambi on juuri tämä metsäkauris:)

5 kommenttia:

  1. Metsäkauris taitaa olla yleistyvä laji, se on ihan mukavaa. Itse olen kahdesti nähnyt (autosta käsin) kun on kuljettu loppukesän marjareissuilla. Eivät ihan niin pelottavia kuin hirvet, tielle kun tulevat. Sieviä ja siroja ja vähän vieraan oloisia kun ei niin usein ole nähnyt.
    Äitini pihamaalla pohjanmaalla myös oli käynyt näitä joskus muutama vuosi sitten omenapuita tutkimassa. Lapsia kun oltiin ja siellä asuttiin, ei ikinä nähty!
    Tosi kiva tuo varis ylimmässä kuvassa.

    VastaaPoista
  2. Komeita ovat:)
    Meilläkin täällä on peuroja, jälkiä siellä täällä nähty, mutta ei olla ainakaan meidän porukat koskaan onnisttuttu kuvailemaan :)
    Hyvät kuvat sinulla :)
    Niin minustakin hauska tuo varis kyttäämäsää tuossa kuvassa :D

    VastaaPoista
  3. Mulla on kyllä mennyt aikaa noita kuvatessa:) Eilen sain pienen videonpätkän myös kuvattua. Yritän saada sen tänne ....hmmm. taas opeteltava uutta!

    VastaaPoista
  4. Eka kertaa blogissasi ja päätinkin jäädä samantien lukijaksi,niin mukavalta täällä näyttää:).Bambeja,voi miten ihania.Montakohan kertaa lapsena luin Felix Saltenin Bambi-kirjan ja kyynelehdin...

    VastaaPoista