Puutarhailua III-vyöhykkeellä

Maailmassa tärkeintä on puutarhan hoito eikä sekään ole niin tärkeää....

Puutarhailen III- vyöhykkeellä järven rannalla sijaitsevalla maatilalla. Tärkeinpiä ovat taide, kierrätys, viihtyminen ja ilo puutarhassa ja luonnonmukaisesti itselle kasvatettu ruoka. Keräilen vanhoja perennoja ja harvinaisiakin kasveja. Siilinpihalta löytyy tällä hetkellä n. 1200 erilaista kasvia. Taide on myös osa puutarhaani monissa muodoissaan: veistoksina, kasvien väripintoina ja muotoina ja mm. maalaus-ja valokuvanäyttelyinä puutarhatapahtumissa.
Siilinpihalla on sekalainen kokoelma kuvia, mietelmiä ja arjen tapahtumia kotipuutarhassa ja lähiympäristössä. Blogini nimi tulee siitä, että työni on ollut käsillä tekemistä ja siniset siilit ovat tärkeimpiä hahmoja, joita olen töihini maalannut:). Puutarhastakin löytyy siilejä, varsinkin keraamisia. Niin ja puutarhakissa Orvokki auttelee emäntää ahkerasti ;)


Kommentit ja keskustelut kaikista puutarhaan liittyvistä asioista ovat tervetulleita :). Kirjautumalla voit helposti osallistua. Oikella olevasta blogiarkistosta löydät vanhemmat päiväkirjat. Klikkaamalla päiväkirjassa olevia kuvia, saat ne suuremmiksi. Kuvat ovat ottamiani, joten ethän käytä niitä luvatta:)

Tervetuloa Siilinpihalle :)


sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

SAMMAKON KUTUA JA SADETTA

Hitaasti, kovin hitaasti kevät etenee. Puutarhailija ei malttaisi millään odottaa kaikkea ihanaa, mutta toisaalta ymmärtää, että ehtii nauttia kaikesta hieman pidempään. Sipulikukkien kausihan hujahtaa tosi nopeasti ohi, jos on lämmintä. Siis päivän positiivinen ajatus :)Niin ja kroppa ei tule niin kipeäksi kun voi ihan rauhassa tehdä kevätpuuhia. Toinen positiivinen ajatus :)

Kevätkurjenmiekka `Katharina Hodkgin`. Kevään lempikukkani.

Suloiset virvaliljat.

Edesmenneeltä anopiltani saatu sinivuokko komistuu vuosi vuodelta.

Isokukkainen bellis aukaisi jo kukkansa, vaikkei vartta ole vielä lainkaan.

Keiju-puutarhassa olen häärännyt enemmänkin, kiitos ystäväni, jonka mökiltä saatiin `romuja`. Niin ihania romuja, että olen innoissani leikkinyt Keijun kanssa monena päivänä :). Tyttäreni muistopuutarha on myös ilon puutarha, vaikka surukin siihen liittyy aina. Myös isännän savustus/grillaus paikka saa uuden pöydän näistä `romuista`.

Keijun sänky kukkii sinisenä.

Kahvittelepaikka Keijulle ystävineen.

Pikkuruinen hellakin löytyy Keijun kodista.

Tästä tulee pöytä isännän ruoanlaittoa varten kesäkeittiön viereen.

Vanhat kottikärryt iloisessa kukassa :)
Hitaasta keväästä huolimatta luonnossa on jo virkeyttä kovasti. Jäät lähtivät Kallajärvestä pari päivää sitten. Linnut kuhertelevat ja rakentavat pesiään ja pihalammessa on melkoisesti sammakon kutua. Eilen näin ensimmäisen västäräkin. Västäräkistä  vähäsen! Kyllä kesä kohta tulee :)

Joutsen pariskunta tepastelee jäänreunalla.

Lokki pariskunta löysi kiven, millä seisoa.

2 kommenttia:

  1. Niinhän se on, että kaikilla asioilla on hyvät ja huonot puolensa. Kunpa vain oppisimme näkemään enemmän niitä hyviä. Kevätkukat ovatkin kukkineet pitkään. Tuumasin tuossas Pelaguun kommentissa, että keväällä 2013 meidän pihassa oli tähän aikaan merkittävästi talvisempaa, luntakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, aikainen keväthän tämäkin on. Viime kevät oli niin outo ja aikainen, että tahtoo unohtua tosiasia, että tähän aikaan on useimmiten vielä lunta 😉

      Poista