 |
| Martta tutkii ulkona kuivuvaa pyykkiä ja hyvin kantavaa hankea. |
Kuten otsikosta käy ilmi, kevät on alkanut huikeiden aurinkoisten päivien myötä. Pakkasyöt ovat antaneet mahdollisuuden viipottaa suksilla pitkin poikin kotijärveä. Etupäässä olen kierrellyt pitkin rantoja. Varmuuden vuoksi! Jos sattuisin tippumaan jäihin, niin ainakin jalat ja sukset ylettäisivät pohjaan ja pää pinnalle;) Kevään merkkejä on aina hienoa seurata: Teeret kokoontuvat rinkiin järven jäälle, pikkulinnut livertävät pihan puissa, räystäistä tippuu vesi ja Martta- kissa viihtyy ulkona pitkiä aikoja:)
Tärkein kevään merkki taitaa kuitenkin olla siemenpussien kasvava määrä sitä varten varatussa korissa. En kyllä ikinä saa kaikkia kylvettyä, niin paljon niitä on. Mielijohteesta kun tulee hankittua kaikkea ihanaa, jota haluaisin ehdottomasti kasvatta ihan itse kesäksi. Neljä minikasvaria on käytössä, ensimmäiset kasvit koulattu. Taas liian aikaisin....mm. kelloköynnökset kasvavat sellaista vauhtia, että niitä pitää kieputtaa moneen kerrokseen kepin ympärille, ennen kuin ne voi siirtää ulos. Olohuone muistuttaa viidakkoa.....
Pahimmassa "kasvatuksellisessa" tuskassani päätin rakentaa puutarhan sisälle, minikoossa. Löytyi siskolta lahjaksi saatu peltisoikko, lomamatkoilta tuotuja rantakiviä, kirppikseltä löydetty hurmaava veistos, nukkekoti harrastuksesta jääneitä peltisankkoja, käytöstä poistettuja lusikoita ym. Puolison hitsauslangasta väänsin kaariportin ja siihen tietysti piti laittaa kristalli;). Isommat tarvitsemani kivet hain kivijalan vierestä, joka oli jo sopivasti sulanut. Kauppareissulta lähti mukaan timjamiruukku ja kissaa varten olin ostanut ohran siemeniä, jotka kylvin kivipolun molemmin puolin. Tässä puutarhassa on se hyvä puoli, että siitä voi noita kasveja syödäkin:), tosin pikkusankossa olevan kaktuksen voi jättää rauhaan....Ohran kasvua odotellessa hyvää viikonloppua:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti