PENSASRUUSUT III

Valamonruusun  runsasta kukintaa kesä-heinäkuun vaihteessa. Nimensä ruusu on saanut ruotsinkielisestä vallmoros eli unikkoruusu nimestään ja sillä ei ole mitään tekemistä Valamon saaren kanssa kuten usein luullaan. Pensas saattaa kasvaa pari metriä korkeaksi ja köynnöstääkin. Se tekee runsaasti juurivesoja, mutta ei ole kovin piikikäs.

Ranskanruusut eli gallikat ovat nimensä mukaisesti lähtöisin Ranskasta. 1600-luvulla hollantilaiset alkoivat jalostaa näitä ruusuja ja pikkuhiljaa ne alkoivat levitä eri puolille Eurooppaa. 1800-luku oli näiden ruusujen kukoistuskautta ja silloin niitä jalostettiinkin runsaasti, Ranskassa jopa 3000 eri lajiketta! Napoleonin puolison Josefinen ruusuharrastus on vaikuttanut ilmeisesti kovasti gallikoiden suosioon. Josefinen ruusutarha oli kuitenkin aika erilainen kuin nykyiset. Ruusut nimittäin kasvatettiin usein kasvihuoneissa ruukuissa ja siirrettiin vain kukinnan ajaksi ulos.

Valamonrusun kauniit ja suuret kiulukat.

Valamonrusun kukinto on voimakkaan karmiinin punainen ja heteet kirkkaan keltaiset.

Kirjoateekkarinruusu, `Versicolor`,`Rosa Mundi`, on ruusu, jonka arvellaan olevan peräisin jo antiikin ajoilta. Pompeijista on löytynyt freskoja, joissa jotkut näkevät tämän ruusun. Tuntuu ihan hauskalta uskoa tähän:). Kukinta alkaa heinäkuun alussa. Runsaan ja suurikukkaisen kukinnan takia vankat oksat saatavat taipua alas. Maan happamuus vaikuttaa kukinnan väriin. Komeat kiulukat koristavat tätäkin ruusua. Itselläni on viime kesänä hankittu kirjoapteekkarinruusu, mutta se ilahdutti jo muutamalla kukkasella. Toivottvasti se talvehtii hyvin:)

Suomessa ranskanruusuja on kasvatettu ainakin 1840-luvulta lähtien. Yksi tunnetuimmista ja yleisimmistä lienee valamonruusu. Kirkonruusut kuuluvat myös ranskanruusuihin ja odotan mielenkiinnolla kahden eri kirkonruusun kasvua. Sain ne nimittäin vasta viime kesänä. Ransakanruusut kukkivat vain kerran kesässä, mutta usein sitäkin komeammin.