Puutarhailua III-vyöhykkeellä

Maailmassa tärkeintä on puutarhan hoito eikä sekään ole niin tärkeää....

Puutarhailen III- vyöhykkeellä järven rannalla sijaitsevalla maatilalla. Tärkeinpiä ovat taide, kierrätys, viihtyminen ja ilo puutarhassa ja luonnonmukaisesti itselle kasvatettu ruoka. Keräilen vanhoja perennoja ja harvinaisiakin kasveja. Siilinpihalta löytyy tällä hetkellä n. 1200 erilaista kasvia. Taide on myös osa puutarhaani monissa muodoissaan: veistoksina, kasvien väripintoina ja muotoina ja mm. maalaus-ja valokuvanäyttelyinä puutarhatapahtumissa.
Siilinpihalla on sekalainen kokoelma kuvia, mietelmiä ja arjen tapahtumia kotipuutarhassa ja lähiympäristössä. Blogini nimi tulee siitä, että työni on ollut käsillä tekemistä ja siniset siilit ovat tärkeimpiä hahmoja, joita olen töihini maalannut:). Puutarhastakin löytyy siilejä, varsinkin keraamisia. Niin ja puutarhakissa Orvokki auttelee emäntää ahkerasti ;)


Kommentit ja keskustelut kaikista puutarhaan liittyvistä asioista ovat tervetulleita :). Kirjautumalla voit helposti osallistua. Oikella olevasta blogiarkistosta löydät vanhemmat päiväkirjat. Klikkaamalla päiväkirjassa olevia kuvia, saat ne suuremmiksi. Kuvat ovat ottamiani, joten ethän käytä niitä luvatta:)

Tervetuloa Siilinpihalle :)


sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Satokuulumisia :)




Odotan vielä jännittyneenä, milloin pääsen poimimaan viinirypäleeni ( Summer sweet) sadon! Maistiaisia olen jo toki saanut, mutta haluan kerätä loput, että näen  kuinka paljon niitä on:) Köynnös on neljä vuotias ja tekee nyt toista satoaan. Avomaallakin III- vyöhykkeellä se voi siis onnistua.

Omenat tuli syötyä melkein kokonaan suoraan puista tai puiden alta. Tänä vuonna oli ongelmana linnut, jotka kävivät syömässä omenia:(. Metsämarjojen puute kai  toi ne puutarhaan......

Amppeli mansikka innostui vimmattuun kukintaan vasta nyt, joten suun saa makeaksi joka päivä:). Se jaksaa siis myös kypsyttää vielä marjoja.

Luomusipuli sato oli valtaisa tänä vuonna, valtaisan kokoisia myös. Perunan kansa emme onnistuneet niin hyvin. Kesäkuun ukkosmyrsky katkoi varret ja osa perunoista kasvoi kokoa huonosti. Onneksi niitä on määrällisesti paljon ja rosamunda jaksoi kasvatta kokoa, joten uuniperunoitakin on tiedossa.

Päärynöistä ( Aunen päärynä) osa on vielä puissa. Kypsytellään, kypsytellään..... Päärynätkin tippuvat maahan, mutta niitä ei näy missään.....syykin selvisi, supit asialla:(. Sen verran olemme syöneet päärynöitä, että tiedämme niiden olevan parempia kuin useimpina vuosina. Johtunee ihanasta pitkästä ja lämpimästä kesästä. Päärynöistä tulee myös ihana piirakka, nam!

Tyrnisatoa emme saa lainkaan:(. Luulimme, että puut tuhoutuivat kokonaan, mutta juhannuksen jälkeen alkoi tulla lehtiä ja nyt suurin osa puista on virkeän näköisiä. Ehkäpä sitten ensi vuonna saamme tyrnisatoa:). Onneksi viime vuonna tuli runsaasti, joten tyrninektaria on taas juotu flunssan torjumiseksi:)
Lähettänyt klo
Tunnisteet:

2 kommenttia:

  1. Anonyymi26. syyskuuta 2010 klo 20.23

    Laitoin itteni sulle lukijaksi, että on helppo löytää täänne, mielenkiintoinen blogi

    VastaaPoista
  2. Eija26. syyskuuta 2010 klo 21.42

    Tervetuloa! Hauskaa saada uusia lukijoita:)

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)