SUNNUNTAINA

Tänään on ollut todella kaunis, suorastaan idyllinen talvipäivä:). Ystävän kanssa teimme kävelyretken ja kamera oli myös mukana, joten kaunista maisemaa tuli ikuistettua vähän väliä. Kun tulin kotiin, tuli yksi kauris vastaan pihapolulla! Se säikähti ja pakeni pellolle, jossa kaksi muuta olivat. Jäivät seuraamaan tekemisiäni ja pääsin hiljaa liikkumalla n. 30 m päähän, ah! Kyllä ne on kauniita ja siroja:). Kun yritin lähemmäksi.....se oli liikaa, joten näin vain söpöt peräpeilit hetken aikaa. Ne muuten pomppivat hassun näköisesti: Tasajalkahypyn näköisiä loikkia ja korkealle;)

DRAAMAA

Meillä on seurattu mielenkiinnolla pihapiirin ja lähialueen tapahtumia. Kauniista metsäkauriista olemme saaneet nauttia jo toisena talvena. Uutta on ilves! Molemmat eläimet ovat todella upeita ja kauniita ja kuuluvat luontoomme. Rirstiriitainen olo tulee siitä, kun varsinkin ilveksen elinpiiri kaventuu ja se alkaa liikkua ja saalistaa asutuksen lähellä. Mekin asumme vain 8 km päässä Mikkelin torilta. Metsäkauriit kuuluvat valitettavasti sen ruokavalioon:(. Toivoimme, että jänikset ja muut pienemmä otukset riittäisivät sille ja pennulle ( siitäkin on havaintoja). Martta-kissankin puolesta olen ollut hieman huolissani.....

Viime viikolla mies näki ilveksen aivan läheltä tietä auratessaan. Ilves loikkasi aivan traktorin edestä metsään. Tämä tapahtui muutama metri pihastamme! Sitten kauriit eivät enää tulleet ruokailemaan pellolle. Arvelimme, että ovat vetäytyneet ilveksen tieltä. Karu totuus kyllä paljastui, kun naapuri löysi yhden kauriin jäännökset aivan läheltä paikkaa, missä mies oli kauriin nähnyt....Viikko kului ja eilen ilmestyi kolme kaurista taas pellolle:). Toinenkin on saattanut jäädä ilveksen saaliiksi tai sitten paennut kauemmaksi. Toivon, että nämä pärjäävät. Olosuhteet vain eivät ole parhaat: Lunta liikaa kuten kuvasta näkyy. Kahlaavat mahaansa myöten ja meno on vaivalloista. Siksipä viihtyvät enemmän järven jäällä, jossa lumi on kovettunut suojasään ansiosta.

Yllä olevat kuvat on otettu eilen, utuisessa säässä. Kauriit kuulostelevat juuri jotain.....Lähikuvassa kuurainen omena, joka maistuu kyllä kauriille:)

TALVISIA TUNNELMIA JA KUMMIA POLKUJA;)

Ulkona liikkuessa huomaa aina jotain....Kun vähän väliä sataa uutta lunta, niin kaikki kulkijat kyllä huomataan. Martan jäljet eivät ole uutta, eivätkä kauriiden. Kauriit ovat rohkaistuneet ja tutkivat joka paikan, josko syötävää löytyisi. Siinä sitten lyhdytkin kaatuilevat. Ruusupensaiden latvatkin taitavat kelvata välillä. Onneksi lähikaupasta saamme niille tuoretta evästä.
Paljon on sellaisa piiperryksiä, etten tunnista, mutta mukavia seurattavia ja katsottavia. Mihin tuokin polku johtaa...kiven koloon.... vai talon viereen!!!! Martta tänne! Hiirulaisia ei sisällä kaivata!

UUSI VUOSI...

Vuoden vaihde lähestyy.....se tietää sitä, että kevät on jo paljon lähempänä ja mieli alkaa askarrella kasvien parissa. Huomasin selailevani viime kesän kuvia. Voi, miten rehevää ja kaunista olikaan....
Onhan tämä kunnon talvikin hieno! Postikorttimaisemia koko ajan! Mutta kun olen niin valon ja kesän ihminen, kaipaan aurinkoa ja lämpöä ja sitä, että saan pistää kädet multaan:). Tuota ihanuutta odotellessa ajattelin aloittaa täällä muistelut mm. ruusuista ja vanhoista perennoista. Mutta sitä ennen otetaan uusi vuosi vastaan....

HYVÄÄ JOULUA :)

SIIVOUSTA .....

Päätettiin tehdä joulusiivous tänään! Mitään suursiivousta en ole vuosikausiin enää tehnyt erityisesti jouluksi, juhannukseksi tai miksikään muuksi juhlapäiväksi. Se aika on jäänyt taakse ja hyvä niin:). Viihdyn paremmin niin, että en päästä kovin pahaa sotkua syntymään, eli kuljeskelen rätti kädessä jonkin verran joka päivä ja siirtelen tavaroita paikoilleen heti työn tai huvin tehtyäni. Kummasti on elämän hallinta helpottunut:).

Kun lapset olivat pieniä oli hankalampaa, koska leluja, vaatteita ym. pyöri milloin missäkin. Lasten "kouluttaminenkaan" ei ole niin yksinkertaista omien jälkien siivoamiseen, mutta pikkuhiljaa tulosta kai syntyy, kun sinnikkäästi opettaa. Aikuinen poikani kerran mainitsi, että oli se hyvä, kun opetit nämä perustaidot, ei jää sormi suuhun minkään kotityön kanssa! JESS! Tällä uusintakierroksella ( = uusperhe )olen taas törmännyt samaan eli miten ikävää siivoaminen voikaan olla:(. Olen tosi kurja tyyppi välillä, kun vaadin tekemään kotitöitä joskus ja siivoamaan oman huoneen. Jospa se siitä....

Koti on kohta siivottu! Pakkasessa olleet kodintekstiilit tuovat ihanan raikkaan tuoksun, sytytän kynttilät, käyn saunassa ja odotan hyvää ruokaa, jota ihana puolisoni tekee joka päivä! Niin ja parin päivän päästä Poikanenkin kotiutuu kumppaninsa kanssa ja miehen toinen tytär myös. Sitten ollaankin kaikki koolla :)

Joulu saa tulla......

ELÄMÄÄ PIHALLA

Joulukuu on alkanut mielestäni hienosti. On oikea talvi, lunta ja pakkasta. Pakkasta oli kyllä äkkinäiselle syksystä toipuvalle vähän liikaa tuossa marraskuun lopulla. Yli 20 astetta tuntuu niin hurjalta, kun siihen ei ole voinut vähitellen totutella. Maisemat ovat kyllä olleet tosi ihania ja valoakin on paremmin lumen ansiosta:).

Lumen tulo auttaa myös huomaamaan kaikenlaiset kulkijat pihapiirissä. Tarkoitan kivoja jälkiä, jota eri eläimet jättävät, Martta-kissa mukaan lukien:). Viime talvena puutarhaamme ilmestyneet kauriit ovat pysytelleet näkymättömissä koko kesän ja syksyn, mutta pari päivää sitten ne tulivat taas ruokailemaan ruispeltoon. Niitä oli yhteensä kuusi, kaksi lisää laumassa, ilmeisesti vasoja. Ne ovat myös hieman rohkeampia kuin viime talvena, eivät säiky ihan niin paljon. Sain kuvattua niitä huomattavasti lähempää....no, tosin ikkunan takaa! Kuvaamistani ne tuntuivat katsovan varuillaan, tapitusta suoraan kameraan:)