Puutarhailua III-vyöhykkeellä

Maailmassa tärkeintä on puutarhan hoito eikä sekään ole niin tärkeää....

Puutarhailen III- vyöhykkeellä järven rannalla sijaitsevalla maatilalla. Tärkeinpiä ovat taide, kierrätys, viihtyminen ja ilo puutarhassa ja luonnonmukaisesti itselle kasvatettu ruoka. Keräilen vanhoja perennoja ja harvinaisiakin kasveja. Siilinpihalta löytyy tällä hetkellä n. 1200 erilaista kasvia. Taide on myös osa puutarhaani monissa muodoissaan: veistoksina, kasvien väripintoina ja muotoina ja mm. maalaus-ja valokuvanäyttelyinä puutarhatapahtumissa.
Siilinpihalla on sekalainen kokoelma kuvia, mietelmiä ja arjen tapahtumia kotipuutarhassa ja lähiympäristössä. Blogini nimi tulee siitä, että työni on ollut käsillä tekemistä ja siniset siilit ovat tärkeimpiä hahmoja, joita olen töihini maalannut:). Puutarhastakin löytyy siilejä, varsinkin keraamisia. Niin ja puutarhakissa Orvokki auttelee emäntää ahkerasti ;)


Kommentit ja keskustelut kaikista puutarhaan liittyvistä asioista ovat tervetulleita :). Kirjautumalla voit helposti osallistua. Oikella olevasta blogiarkistosta löydät vanhemmat päiväkirjat. Klikkaamalla päiväkirjassa olevia kuvia, saat ne suuremmiksi. Kuvat ovat ottamiani, joten ethän käytä niitä luvatta:)

Tervetuloa Siilinpihalle :)


perjantai 15. huhtikuuta 2011

PERINTEISIÄ PUUTARHAKASVEJA: KELTAINEN

Ajattelin ottaa loppukiriä, ennen kevättöiden suurempaa urakointia. Keltakukkaisia perennoja löytyy runsaasti ja niistä nyt kertoilen pääsiäisen lähestyessä. Kevääseen muutenkin kuuluu, ainakin minulla, keltainen, auringon väri:).
Ripaus keltaista tuo auringon sisällekin. Keväthän on nyt edennyt huimaa vauhtia. Ei ehkä tarvitsekaan odottaa ihan juhannukseen lumien sulamista. Olen nyt muutaman päivän puuhaillut puutarhassa: Rapsutellut olemattomia plänttejä kukkapenkeissä ja nurmikolla;) Ja, vot! Pieniä piippoja jo näkyvissä. Nyt on kevät:)

Rentukka

Keltamaksaruoho

Pohjanruusujuuri

Kevätvuohenjuuri

Keltapäivänlilja

Auringontähti

Kultapallo

Tarhatyräkki
Keltaiset perennat taitavat olla niitä vahvimpia. Siltä ainakin vaikuttaa, koska niitä harvoin joutuu uusimaan tai edes erityisesti hoitamaan, kuten päivänliljoja, kultapalloja, tyräkkejä ym. Näistä muutamista esittelemistäni kasveista osa on meillä luonnonvaraisia, kuten rentukka ja keltamaksaruoho. Monia luonnonvaraisia kasveja voi hyvin käyttää perennoina. Useimmiten ne menestyvät hyvin ja mikä parasta, niiden alkuja saa ilmaiseksi luonnosta:) Pitää kuitenkin muistaa kysyä maanomistajalta lupa ja tarkistaa, ettei kasvi ole rauhoiteettu, ennenkuin alkaa kaivaa. Itse siirsin lähiojan varrelta pienen palan rentukkaa altaan reunalle pari vuotta sitten ja nyt se on jo levinnyt joka puolelle allasta. Kevään ensimmäisiä iloisia kukkijoita:) Keltamaksaruohokin on tuiki tavallinen, mutta niin kiitollinen! Pärjää ja leviää vaatimattomissa oloissa kuten hiekkamaassa ja kallion ja kivien koloissa.

Päivänliljoihin ja muihinkin liljoihin liittyy minulla paljon lapsuusmuistoja.  Seurasin liljan kukkasen avautumista ja sitä huumaavaa tuoksua. Kukka kuihtui nopeasti, nimensä mukaisesti, päivässä. Uusia kukkia aukeaa kuitenkin tiuhaan tahtiin, joten kukkaloistoa riittää jonkin aikaa:) Syksyn kukkijoista näyttävin lienee auringontähti. Sekä sen lehdet että kukinto ovat melko suuria. Eikä mikään vaatimaton ole kultapallokaan, joka ilahduttaa myöhäiseen syksyyn, kun vain muistaa tukea korkeat ja rennot kukkavarret. Tolppien varaan vaakatasoon viritetty metalliverkko on osoittautunut hyväksi tueksi kultapalloille:)

Huomasin, että läheskään kaiksita keltaisista perinneperennoista minulla ei olekaan kuvia.....ehkä sitten ensi keväänä esittelen ne puuttuvat, kun muistan vain kuvata ahkerasti. Nautitaan keväästä:)

3 kommenttia:

  1. Hieno pääsiäisen keltainen postaus vanhoista perennoista. Monet näistä minunkin pihallani kukkivat!

    VastaaPoista
  2. Kyllä keltainen on kaunista kukissa ja muuallakin. Mulla oli "keltainen" kausi joskus taka vuosina, maalasin kaikkee mahollista keltaiseksi, ikkunan puitteet, tuvan pöydän ja penkit, kaapit ja jopa lasten pinnasängynkin, siitä sängystä kylläkin tuli sanomista. Sitä pinnasankyä kierätettiin suvussa, meiltä se lähti miehen veljen perheelle, veljen vaimo ei vain tykännyt väristä ja joutui maalaamaan sen uudelleen. Mullakin oli keltaisia päivänliljoja, ei vaan ole enää. Minä tyhmä kun heti kukkimisen jäkeen viime kesänä aloin uudelleen istuttamaan niitä, sitä ne ei sietäny. Se istutus olis pitäny tehä keväällä.

    VastaaPoista
  3. Ihanoita kukkakuvia! Keltainen on tosi yleinen luonnonkukkien värikin, varmaan monet alkuperäislajit on keltaisia? Niistä on sitten jalostettu muita värejä. Jotenkin en ole koskaan kerännyt keltaisia, mutta on niitä vaan matkustanut puutarhaan vaikka kuinka monta ja useimmat kiitollisia ja runsaita kukkijoita. Nytkin löysin penkistä syyläjuureksi tunnistetun kasvin, yhtään en tiedä mistä se on tullut, mutta nyt jo on nupulla - ja keltaista sieltä pilkottaa:)

    VastaaPoista