|
Feng Shuin pohjalta tehty puutarhasuunnitelma, yksityiskohta |
|
Tarhaukonhattu |
Eilen olin viimeisen kerran tällä erää opiskelemassa puutarhan Feng Shuita. Onneksi kiva ryhmämme kokoontuu jatkossakin:) Oli todella antoisaa ja opettavaistakin keskustella monista asioista, jotka liittyvät puutarhaan ja itse asiassa koko elämään. Itselleni oli tärkeää huomata, että olen intuitiivisesti osannut tehdä asioita melko oikein. Kurssilta sain moniin suunnitelmiini uutta puhtia ja hyviä vinkkejä toisilta. Yksi asia nousi ylitse muiden ja se on HARMONIA. Niin ja se, että jokaisen pitäisi rakentaa puutarhaa itselleen ja omalle perheelle sopivaksi: Meidän ihana puutarhamme! Puutarha on ainakin minulle tärkeä latautumispaikka. Siellä puuhaatessa mieli virkistyy ja sielu lepää ja kuntokin kasvaa. Sekin pitäisi muistaa, että puutarhasta ei saisi tulla stressiä. Mitään ei saa ottaa niin tosissaan, ei puutarhan hoitoakaan. Lepääminen ja puutarhan ja ympäröivän luonnon seuraaminenkin kaikessa rauhassa on tärkeää. Tämän jälkimmäisen opettelua minun on vielä harjoiteltava! Alan helposti suorittaa.....
Minun omaa aluettani on Veden alue, johon oikean veden lisäksi kuuluu tietysti sininen väri, aaltomaiset muodot, peilit ja lasi ym. Veden aluelle aion lisätä vielä runsaasti sinisiä kasveja. Aaltomaisia perenna istutusalueita siellä jo onkin. Niin ja pienen pyörteen, spiraalin ajattelin toteuttaa kivistä:).
Tässä kuvia muutamista ehdottomista suosikeistani sinisistä perinteisistä perennoista. Kurjenmiekat kukkivat vain hetken, mutta niiden lehdet ovat upeat koko kesän. Puistolemmikki saa kylväytyä omia aikojaan pitkin pihaa. Näyttääkin siltä, että vesilammikoita on siellä täällä, kun ne kukkivat. Ja sehän sopii Vesi-elementtiin. Jaloritarinkannukset kasvattavat uljaat korkeat kukinnot. Perinteiset lajikkeet ovat useimmiten sinisä tai violettejä. Rentoakankaali on hassusta nimestään huolimatta, oikein topakka kasvi :). Se leviää hienosti monenlaisissa puolivarjon ja ihan varjonkin paikoissa ja on matalana kasvina hyvä esim. pensainen alustoilla ja reunuskasvina. Sen lehdistö on myös näyttävä kukinnankin jälkeen. Syksyä kohti se saa hienon tummanpunertavan värityksen. Ukonhattuja meillä on viljelty jo 1600-luvulta saakka. Kuvassa näkyvä kirjoukonhattu ja tummansininen tarhaukonhattu ovat puutarhamme alkuperäisiä kasveja. Sininen löytyi rannalta vanhan saunan raunion luota.
|
Idäsinililja |
|
Pikkutalvio |
|
Saksankurjenmiekka |
|
Puistolemmikki |
|
Vuorikaunokki |
|
Akilleija |
|
Siperiankurjenmiekka |
|
Rentoakankaali |
|
Isoritarinkannus |
Siniset kukat ovat kauniita - nekin.
VastaaPoistaItselläni on myös iso sininen kukkamaa.
Vuorikaunokki ja rentoakankaali ovat niitä helpoimpia kasvatettavia, ja leviävät myös tosi nopeasti.
Siniset kukat on kyllä ihania, olen huomaamattani ihan keräillyt niitä. Samat on kuin sinulla ja erityiset ihanan sinisiä ovat mielestäni tarhajuoru ja kiinanritarinkannus:) Lemmikin sini ja hento kukka ovat omaa luokkaansa tietysti.
VastaaPoistaMinullakin on tarhajuoru ja kiinanritarikannus. Molemmat upean sinisiä, mutta kun eivät ole perinteisiä perennoja, niin jätin tästä litaniasta pois.Molempien talvehtimista odotan jännityksellä. Eikä kaikki tietenkään mahdu muutenkaan.Yritän valita suosikkejani ja tietysti niitä, joista on kohtuullisia kuvia:)
VastaaPoistaSinikukkaisia perennoja taitaa minunkin pihassani olla eniten keltakukkaisten lisäksi. Noista sinun listaamistasi kasveista taitaa minulla olla kaikki. Ehkä minun siperiankurjenmiekkani saattaa olla enemmän taivaansininen ja ritarinkannus minulla on hailakampi. Muita sinikukkaisia lajeja tulee mieleeni lehtosinilatva, kevätkaihonkukka, raunioyrtti, loistotädyke ja idänkurjenpolvi. Näiden kaikkien perinteikkyydestä en
VastaaPoistamene sanomaan. Idänkurjenpolvi on peräisin yhden autiotalon pihalta Rantasalmelta.
Minullakin on noita mainitsemiasi muita paitsi loistotädyke, jota on valkoisena ja kurjenpolvesta en ole ihan varma, kun niitä on niin paljon ja nimet menee mulla välillä sekaisin:(.....Löytökasvit on kyllä aina huippu-juttu:) Tietää, että ne pärjäävät. Esittelen tässä niitä, jotka ovat varmasti perinteisiä meillä Suomessa:)
VastaaPoista