Puutarhailua III-vyöhykkeellä

Maailmassa tärkeintä on puutarhan hoito eikä sekään ole niin tärkeää....

Puutarhailen III- vyöhykkeellä järven rannalla sijaitsevalla maatilalla. Tärkeinpiä ovat taide, kierrätys, viihtyminen ja ilo puutarhassa ja luonnonmukaisesti itselle kasvatettu ruoka. Keräilen vanhoja perennoja ja harvinaisiakin kasveja. Siilinpihalta löytyy tällä hetkellä n. 1200 erilaista kasvia. Taide on myös osa puutarhaani monissa muodoissaan: veistoksina, kasvien väripintoina ja muotoina ja mm. maalaus-ja valokuvanäyttelyinä puutarhatapahtumissa.
Siilinpihalla on sekalainen kokoelma kuvia, mietelmiä ja arjen tapahtumia kotipuutarhassa ja lähiympäristössä. Blogini nimi tulee siitä, että työni on ollut käsillä tekemistä ja siniset siilit ovat tärkeimpiä hahmoja, joita olen töihini maalannut:). Puutarhastakin löytyy siilejä, varsinkin keraamisia. Niin ja puutarhakissa Orvokki auttelee emäntää ahkerasti ;)


Kommentit ja keskustelut kaikista puutarhaan liittyvistä asioista ovat tervetulleita :). Kirjautumalla voit helposti osallistua. Oikella olevasta blogiarkistosta löydät vanhemmat päiväkirjat. Klikkaamalla päiväkirjassa olevia kuvia, saat ne suuremmiksi. Kuvat ovat ottamiani, joten ethän käytä niitä luvatta:)

Tervetuloa Siilinpihalle :)


maanantai 23. toukokuuta 2011

PERINTEISET PUUTARHAKASVIT: ORANSSI

Tiikerinlilja

Ruskolilja

Rusopäivänlilja

Siperianunikko

Idänunikko

Marhanlilja

Tulikellukka
Sain juuri leikattua nurmikot ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Loput perunatkin menivät tänään maahan.....alkoi hiljalleen sataa, ei ukkosta täällä, ainakaan toistaiseksi. Kesä on edennyt hurjaa vauhtia. Ulkona on niin paljon puuhaa, ettei oikein ehdi tänne koneelle, mutta nyt kerron vielä ainakin yhdestä perinteisten kasvien väriryhmästä, joka puuttuu. Oranssi on yksi lempiväreistäni, siksi sitä on varmasti niin paljon puutarhassanikin:) Oranssit kukat hehkuvat kilpaa auringon kanssa, mutta eivät ole niin rajuja kuin punaiset. Liljoista pidän kovasti ja niitä onkin muutamia, myös oransseja. Perinteisinpiä lienee tiikerinlilja, joka minullakin kukki pari kesää hienosti, mutta sitten myyrän pahulaiset hävittivät kaiken. Onneksi pieniä itusilmuista kasvaneita "poikasia" löytyy jo. Kovin vain hitaasti kasvavat....Ruskolilja ja rusopäivänlilja ovat parhaita ja kestäviä, täällä myyrienkin valtakunnassa:)

Marhanliljani, joka on läheistä sukua varjoliljoille, on ollut täällä jo ennen minua ja kukki alkuvuodet mahtavin puolitoistametrisin kukinnoin. Viime kesänä kukinta oli vaatimaton, joten kaivoin sipulit syksyllä ylös, jaoin ja istutin uudestaan. Olivatkin kasvaneet melkoiseksi sipuliryppääksi! Nyt terhakoita taimia nousee siellä täällä. Toivottavasti kukintakin onnistuu!

Tällä hetkellä  kukkivat jo ensimmäiset tulikellukat  ja idänunikot, joita on myös keltaisia. Idänunikot vaeltelevat....minulla on taipumusta näköjään kerätä tällaisia vaeltajakasveja;). Ehkä johtuu siitä, että pidän vaeltamisesta itsekin, varsinkin lomamatkoilla.

Voimia ja iloa alkavalle viikolle teille kaikille voimauttavan oranssin myötä :)

6 kommenttia:

  1. Noista oransseista liljoista muistan aina ensi visiitin isännän luo.
    Koko puutarha oli nokkosen ja muun rikkaruohon vallassa, mutta pitkin pihaa kukkivat uhkeat rykelmät oranssia ruskoliljaa.
    Saavat vieläkin, vaikka piha on muuten raivattu, vaellella mielensä mukaan.

    Ihanat kuvat!

    VastaaPoista
  2. Noita perinteisiä tiikerinliljoja ja ruskoliljoja pitäis saada uudelleen. Mulla oli entisessä pihassa niitä aika paljon. Upeita liljoja. Sahramililjan sipuleita on löytynyt muutama tältä tontilta.

    VastaaPoista
  3. Liljat on kyllä parhaita, vaikkei noin hurmaavia juttuja niihin liittyisikään kuin MK:lla ;).Morsinko, sahramililja on käsittääkseni aika harvinainen! Pidä siitä huolta ja jos haluat luopua, niin tänne vaan;)

    VastaaPoista
  4. Blogissani on tervehdys Siilin pihaan, käy kurkkaamassa! ;o)

    VastaaPoista
  5. Minä oon lilja fanittaja, tykkään niistä niin. Ne on niin kauniita. Ja kaikki kesän kukkaset on ihania, pienet ja isot. Hyvää kesää:)

    VastaaPoista
  6. Meillä ennen vanhaan Savonlinnassa sanottiin yhtä liljalajia keisarinkruununksi. Olisikohan se ollut tuo ruskolilja? Nyt minulla avaavat nuppujaan ensimmäiset unikot. Jokainen kukka on ihme.

    VastaaPoista