Puutarhailua III-vyöhykkeellä

Maailmassa tärkeintä on puutarhan hoito eikä sekään ole niin tärkeää....

Puutarhailen III- vyöhykkeellä järven rannalla sijaitsevalla maatilalla. Tärkeinpiä ovat taide, kierrätys, viihtyminen ja ilo puutarhassa ja luonnonmukaisesti itselle kasvatettu ruoka. Keräilen vanhoja perennoja ja harvinaisiakin kasveja. Siilinpihalta löytyy tällä hetkellä n. 1200 erilaista kasvia. Taide on myös osa puutarhaani monissa muodoissaan: veistoksina, kasvien väripintoina ja muotoina ja mm. maalaus-ja valokuvanäyttelyinä puutarhatapahtumissa.
Siilinpihalla on sekalainen kokoelma kuvia, mietelmiä ja arjen tapahtumia kotipuutarhassa ja lähiympäristössä. Blogini nimi tulee siitä, että työni on ollut käsillä tekemistä ja siniset siilit ovat tärkeimpiä hahmoja, joita olen töihini maalannut:). Puutarhastakin löytyy siilejä, varsinkin keraamisia. Niin ja puutarhakissa Orvokki auttelee emäntää ahkerasti ;)


Kommentit ja keskustelut kaikista puutarhaan liittyvistä asioista ovat tervetulleita :). Kirjautumalla voit helposti osallistua. Oikella olevasta blogiarkistosta löydät vanhemmat päiväkirjat. Klikkaamalla päiväkirjassa olevia kuvia, saat ne suuremmiksi. Kuvat ovat ottamiani, joten ethän käytä niitä luvatta:)

Tervetuloa Siilinpihalle :)


torstai 25. lokakuuta 2012

PAKKASAAMU


Tähän perjantaihin oli mukava herätä. Pakkasyön jälkeen aurinko alkoi kullata kuuraista maisemaa. Ensimmäiset kuvat piti käydä ottamassa heti, ennen aamukahvia, yöpaitasillaan;). Juuri ja juuri tarkenin ja yritin säädellä lainassa olevaa digijärkkäriä oikeille asetuksille. Painava kamera, mutta kyllä sillä saa ihan erilaista jälkeä kuin pokkarilla. Tämän postauksen kuvat on otettu sillä, ilman jalustaa. Kunhan aikani opettelen, niin taidan hankkia oman paremman kameran, vaikka itselle joululahjaksi :)







Tähän aikaan vuodesta pitää kaikkea katsoa läheltä. Niin näkee hurmaavia yksityiskohtia ja upeita värejä. Aamun kuvaussession jälkeen ajoin vielä nurmikot. Enpä ole tainnut kertaakaan aiemmin jättää sitä näin myöhään. Sateiden takia ei vain ole voinut. Nyt oli hieno sää ja puiden tiputtamat lehdet tuli samalla silputtua nurmikon ravinnoksi :)






Paljon on jo kuihtuneita, paleltuneita tai muuten vain jo kasvukautensa lopettaneita kasveja. Värimaailmassa on paljon ruskeaa ja harmaata, mutta kyllä nekin ovat kauniita kun aurinko paistaa!
Suurimman osan puutarhan veistoksista, ruukuista, kalusteista ja muista koristeista olen jo vienyt talvisäilöön, mutta vanha lampun varjostin kristalleineen saa jäädä koko talveksi. Näen sen koko ajan työhuoneeni ikkunasta. Minun puolestani talvi saa tulla!

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

TALVIUNILLE

Chilisatoa saa nyt sisällä

Ihana maitokello kukkii yhä

Samoin ruusumalva :)


Siili on sieluni eläin ja se etsii jo vimmatusti talviunille pesää. Samaa tekee minunkin mieleni, asettua talviunille ja herätä vasta keväällä, jolloin juuri istuttamani kukkasipulit aloittavat kukintaansa ;) Oikeasti odotan kyllä OIKEAA TALVEA! Jatkuva sade meinaa viedä minusta kyllä voimat kokonaan. Joutuu pinnistelemään, saadakseen itsensä liikkeelle. Nyt olisi mahdollisuus siihen pesän laittoon kuin siilillä. Vanhat, mutta kivat sohvat verhoilutin juuri ja pussillinen kankaita odottaa innostusta ompelemiseen. Siis korituolit kaipaavat uudet pääliset, ovat odottaneet jo pari vuotta....

Marttakin viettää sisällä aikaa enemmän. Ulkona kastuu tassut :( Korituolien vanhat pääliset kelpaavat Martalle, mutta minä kaipaan jo uusia. Raitakankaat valmiina, kunhan inspiraatio iskee ;)

Tämä viikko alkoi sateisena, ylläri tänä vuonna! Onneksi ehdin viime viikolla tehdä monta tärkeää syystyötä valmiiksi. Kanttasin istutusalueet ja kitkin, istutin kukkasipuleita runsaasti ja tein jopa syyskylvöjä! Kameran kanssakin olen kiertänyt ahkerasti. Tuntuu tärkeältä ikuistaa vielä viimeiset suloiset kukkijat ennen talven tuloa. Keijupuutarhakin on saanut uutta ilmettä, kiitos puolison, joka jo tietää, mistä pidän. Hurmaava keloontunut puu tuli puukuorman päällä keijujen iloksi ja minun :)
Keloontunut puu sai kivipuron, sammalia ja kallioimarteita seurakseen. Keväällä toivottavasti myös istuttamani valkoiset helmililjat nousevat näkyviin.

Talvisijoituksen tarvitsevat myös pelargonit, verenpisarat ja daaliat. Daaliat ovat vielä maassa ja kukkivat edelleen:) Yöpakkasia ei ole vielä ollut ja siksi annan niiden vielä olla. Kunhan varret paleltuvat, siirrän juurakot autotalliin. Ihastuttavan ruostekukan juurkakosta aion osan ottaa suojaan ja osan jättää maahan reilun hiekkakerroksen alle. Monet harrastajat ovat saaneet sen talvehtimaan hyvin maassakin, ainakin jos on kunnon lumipeite, joka III-vyöhykkeellä yleensä on.

Pelargonien ja verenpisaroiden välietappi ennen autotallia on kuistilla. Vähän on ahdasta....
Yksi tyypillinen syystyö, mitä en tee, on haravointi. Toivon vielä sen verran kuivaa, että pääsen ruohonleikkurilla hurauttamaan lehdet silpuksi. Sitä odotellessä, pidetään hämärän hyssyä:)

Martta auttaa puutahatöissä :)

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Oi miksi syksy saapuu ennen aikojaan....

Kiinankärhö `Anita`kukkii vasta nyt ja runsaasti.
Upea daalia `Bishops Dower`ilahduttaa vielä.


Jos joku osaisi vastata tuohon otsikon kysymykseen, niin olisipa kiva. Kesä kun aina tuntuu liian lyhyeltä, varsinkin sateisen kesän jälkeen. Onneksi nyt on ollut melko lämmintä. On voinut jatkaa pihapuuhia kaikessa rauhassa. Paljon niitä on vielä tekemättäkin: Istutusten kanttaus kesken, samoin kitkeminen ja kukkasipulitkin nököttävät vielä pusseissaan. Niin ja ruukut ovat täynnä perennoja, jotka pitäisi saada maahan...

Luonto on kuitenkin kaunis syksyn väreissä. Se ilahduttaa varsinkin aurinkoisina aamuina, jolloin pieni nuottasaari ilmestyy näkyviin kullan keltaisena ja hohtavana:)





Pihapuuhia tehdessä on toki vielä monta kivaa juttua ilmestynyt eteen. Kullero on aloittanut toisen kukintakierroksen, samoin juhannusruusu ja jotkut esikot. Daaliat, miekkaliljat ym. kukkivat myös vielä komeasti kun ei täällä ole vielä ollut yöpakkasia.

Salkoruusu vielä kukassa

Kulleron toinen kukinta tänä vuonna.
Koristevattukin kukkii uudestaan.