Heräsin tähän lokakuun viimeiseen päivään puoli kahdeksan aikaan. Aamu oli ihana! Ensimmäisenä unenpöpperössä, yöpaidan helmoihin kompastellen, etsin kameran ( jää aina kummallisesti väärään paikkaan tai ainakin muistan väärin sen paikan ) ja otin näitä kuvia:)
Pakkasta oli kuusi astetta, siis maa kuurassa. Aurinko kultasi koko maiseman! En koskaan kyllästy näihin aamuhetkiin! Tallentaessani kuvia havaitsin, että puutarhakalusteet ovat toiveikkaasti vielä kuistilla. En muista, milloin viimeksi söimme tai joimme kahvia siellä. Ehkä voisimme viedä ne jo talvivarastoon. Se tuntuu vain niin lopulliselta, jäähyväisiltä kesälle...
Puutarhailua III-vyöhykkeellä
lauantai, 31. lokakuuta 2009
maanantai, 26. lokakuuta 2009
Lomalla
Olimme 10 päivää lomalla Kreetalla. Kuljimme kävellen joka päivä ja näimme paljon: Kaupunkeja, hurmaavia pieniä kyliä, vuoristoa ja ihanaa merta pitkine hiekkarantoineen. Suurin elämys taisi olla 17 km vaellus halki Sirikarin rotkon reunoja lampaiden ja vuohien tallaamia polkuja ja lopuksi pikkutietä kohti merta ja Kissamoksen kylää. Kreetalla oli ollut hieman jo syyssateita ja vuorten rinteet olivat täynnä luonnonvaraisia Syklaameja:). Luulin niitä ensin Jumaltenkukiksi , oih:( . Olin juuri saanut tuttavalta näiden kasvien juuria ja odotan nyt innolla kevättä. Toivottavasti saan edes murto-osan siitä ihmeellisestä kukkaloistosta ja tuoksusta!
tiistai, 13. lokakuuta 2009
Kesä 2009
Oli ihan pakko alkaa muistella ihanaa viime kesää :). Tämä lumi ja loska ja harmaus meinaa nujertaa jo heti alkuunsa. Takautumina joitain kuvia keväästä syksyn viimeiseen kukkijaan eli Tarhakylmänkukkaan. Heti mieli piristyy ja uudet suunnitelmat alkavat muhia...
Varjoaurinko
Tähän aamuun herääminen olikin jo ristiriitaisempaa. Huikeat aurinkoiset värikylläiset aamut muuttuivat kerralla harmaan sävyihin. Saimme ensilumen! Valkoinen lumi on ihanan näköistä, mutta muu harmaus on jotenkin niin ikävää. Onneksi talven tulo edistää myös kevään tuloa:).Laitan pari kuvaa, jossa on yksi esimerkki innostani käyttää kaikkea uudestaan, kierättää.
Meiltä jäi kuistin rakentamisen alta laattakiviä. Rakensin niistä työhuoneeni ikkunan alle "Varjoauringon". Syreenien keskellä toivottavasti ensi kesänä on hauska "aurinko", jossa kukkii Suikeroalpia keltaisenaan! Kuvat on otettu peräkkäisinä päivinä.
sunnuntai, 11. lokakuuta 2009
Kuurakuvia
Eilen illalla, kun lämmitimme rantasaunan ja menimme uimaan, tuntui melkein pahalta rikkoa auringonlaskun kultaama tyyni veden pinta. Niin kaunista, että sydän meinaa pakahtua! No, vähän pahalta tuntui muutenkin, kun vesi on jo aika kylmää ja edellisestä uinnista melkein kaksi viikkoa. Mutta se ihana tunne, joka syntyy, kun nousee kylmästä vedestä, sitä ei moni asia maailmassa voita :)
Aamulla sitten klo 8, oli pakkasta vielä -4! Usva nousi Kallajärven pinnasta ja saaret leijuivat ja aurinko alkoi tuoda hienoja syksyn värejä esiin. Kyllä syksyssäkin on puolensa, vaikka kesäihminen olenkin. Tämän aamun sitten juoksin kameran kanssa ikuistamassa kaikkea kaunista lähiympäristössä. IHANAA!
Aamulla sitten klo 8, oli pakkasta vielä -4! Usva nousi Kallajärven pinnasta ja saaret leijuivat ja aurinko alkoi tuoda hienoja syksyn värejä esiin. Kyllä syksyssäkin on puolensa, vaikka kesäihminen olenkin. Tämän aamun sitten juoksin kameran kanssa ikuistamassa kaikkea kaunista lähiympäristössä. IHANAA!
lauantai, 10. lokakuuta 2009
perjantai, 9. lokakuuta 2009
Puutarhasta ja kasveista hurmaantuneen ajatuksia....
Syksy on saapunut ja pieni haikeus hiipii mieleen. Kasvit saavat yöllä kuurapeitteen, joka saa ne näyttämään aamulla uskomattoman hienoilta, mutta iltapäivällä jo kurjilta. Kukkasipulit olen istuttanut maahan toivoen kevään kukkaloistoa. Kevättä odotellessa voin paneutua tämän blogin kirjoittamiseen ja tärkeiden asioiden tallentamiseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)