RITARINKANNUKSIA

Kiinanritarikannus aloittaa kukinnan heinäkuun lopulla, kun iso-ja jaloritarinkannukset kukkivat jo heinäkuun alusta lähtien.

Perinteisistä perennoista kun olen ollut erityisen kiinnostunut, niin puutarhassani on tietysti ollut myös komeita ritarinkannuksia ( Delphinium). Isoritarinkannus on lajikkeista vanhin. Sitä on kasvatettu jo 1600-luvulla. Siitä on myös runnsaasti erilaisia lajikkeita. Kun tämä puutarhaharrastus....tai elämäntapa on vienyt tyystin mennessään, olen alkanut keräillä erilaisia kasveja. Enää ei ole tärkeintä, että kasvi on perinteinen, mutta jotenkin sen pitäisi kuitenkin istua tähän maalaismaisemaan. Kasvin pitää myös pärjätä ilman suurempia kommervenkkejä talvista.

Ritarinkannuksia olen hankkinut joitakin erilaisia. Jaloritarinkannuksissa löytyy myös runsaasti erilaisia ja -värisiä lajikkeita. Nekin ovat talvehtineet hyvin ainakin ruunsaslumisinsa talvina. Matalammat lajikkeet pärjäävät tällaisella tuulisella pihalla paremmin kuin todella korkeat. Parhaimmillaanhan ritarinkannus voi kurkottaa lähelle kahta metriä. Ukkoskuuron sattuessa saa siis avoimella paikalla ruunsaasti komeita leikkokukkia ellei ole tukenut kukkia hyvin. Tukeminenkin on välillä haastavaa, koska jokainen kukinto pitäisi tukea erikseen. Tällä hetkellä kaikki "ritarini" ovat hengissä ja pystyssä, tosin melkoisilla virityksillä tuettuina :)