HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2012

Kaiken harmauden ja myrskyjen jälkeen saimme ihka oman "ilotulituksen" tänä aamuna! Riemua kesti vain hetken, mutta muistijälki kestää varmasti aika kauan....onneksi kamerakin oli lähellä:) Aamutakkisillaan meinasi tulla  kylmä, kun oli hieman pakkastakin ja lunta. Kannatti hieman palella! Ihana UUDEN VUODEN AATTO!

JOULUN TUNNELMAA

Sisareni tekemä sininen haltiakin  on joulutunnelmissa :)

Tänä vuonna olen selvinnyt jouluvalmisteluista ilman stressiä! Hyvä minä:) Monet murheet elämässä ovat opettaneet etenemään hitaammin ja rauhassa. Näen asioita, yksityiskohtiä eri tavoin, tarkemmin. Pienillä asioilla voi olla iso merkitys, että joulun tunnelma ja rauha syntyy. Pieni määrä lunta, joka eilen satoi, kuorrutti maiseman valoisammaksi ja sai monet talventörröttäjät  hienohelmoiksi.  Aurinkokin pilkisti ja sai mielen virkistymään.

Kallajärvi ei ole vieläkään jäässä. Huomenna lämpiää rantasauna :)

Hieman saatiin lumikuorrutusta.

Valkoinen amaryllis on huikean kaunis.

Ystävältä saatu enkeli koristaa lipastoa.

Tonttu asettui eteisen sohvalle ottamaan vieraita vastaan.

Toissapäivänä tehtiin jo joulusiivous, joululaulujen tahdittamana. Miten hyvältä tuntui tuoda raikkaat matot ulkoa sisälle! Tänään koristelin kuistin ja sisäänkäynnin kuusilla ja havunoksilla.  Illalla sytytän kaikkiin lyhtyihin kynttilät, jotka saavat palaa monta päivää. Perheen teini koristelee joulukuusen. Sitten vielä tapaamaan rakasta ystävää ja Joulu saa tulla.

Piparin tuoksu,
kiire ja juoksu.
Ainainen hoppu,
nyt se on loppu.
Hetkeksi lopeta touhu,
luoksesi saapuu oikea Joulu!

ONGELMAN RATKAISU

Perinteinen punainen amaryllis kukkii! Ihana punainen tämän harmauden keskellä:)

Blogistani hävisi tausta, se rouhea rapistunut sementtipinta, jossa oli raita turkoosia:(. Näkyihän se jonain pienenä plänttinä keskellä, mutta sotki samalla kaiken luettavuuden. Olin kopioinut pohjan "Itkupillin" hienoista pohjista, mutta en saanut ohjeista huolimatta enää samaa pohjaa näkyviin. Päätin muuttaa koko ulkoasun. Pitkällinen "taistelu" toi esiin tällaisen blogi-ilmeen. En ole ihan tyytyväinen, mutta parantelen tätä sitten pikkuhiljaa, ajan kanssa. Mitä sanotte, onko tämä helposti luettava, selkeä, vai jotain ihan muuta?

LUMIPEITE

Näitä tarvitaan nyt ja villasukat ovat myös hyvä lahjaidea, siis kotimaiset ja käsintehdyt:)

Kova talvimyrsky on riepotellut kotimaatamme eilisestä asti. Tänne sisämaahankin olemme osamme saaneet. Kova tuuli on romisuttanut kattoja, tuivertanut puita ja kinostanut vihdoin satanutta lunta. Tietysti kuistin oven eteen:(.  Luminen maisema tuntuu kuitenkin hyvältä ja valoisalta. Toivon, että lumipeite pysyy, niin jouluinen tunnelmakin onnistuu paremmin.

Tänä vuonna sain jouluvalmistelut hyvissä ajoin pois alta, siis lahjat. Olin jo pitkin vuotta miettinyt,
mitä kenellekin haluan antaa. Emme harrasta kovin paljon lahjoja, mutta ainakin lapsille lahjat ovat tärkeitä, vaikka jo aika isoja kaikki ovatkin. Yhden lahjan tekemisestä olen erityisen iloinen:) Tekisi mieli kertoa siitä, mutta ei voi vielä, jos lahjan saaja sattuu lukemaan tätä ;)....ehkäpä sitten joulun jälkeen. Useimmiten olen tehnyt lahjat itse, käsityöläinen kun olen tai sitten hankkinut muilta käsityöläisiltä. Näin saa juuri persoonallisia, ekologisia ja eettisiä lahjoja ja voi vielä auttaa toisia työllistymään:) Toivoisin niin kovasti, että useammat miettisivät lahjavalintojaan ja ostoksiaan ylipäätään. Esimerkiksi Kiinassa  tehdyt tuotteet voivat olla halpoja, mutta niiden tekijät voivat olla lapsia tai surkeissa työoloissa raatavia naisia :(. Aineeton lahjakin voi olla loistava valinta ihmiselle, jolla jo on kaikkea: Vaikka kouluvuosi kaukaisen maan lapselle!

Keittiön ikkunasta maisema on nyt ihan erilainen kuin pari päivää sitten.

Lumivaippa peittää maiseman, mutta Kallajärvi ei ole vieläkään jäässä.

Martta viihtyy nyt parhaiten sisällä nukkumassa:) Pieni pyrähdys vain ulkona ja vikkelästi takaisin sohvalle!

Ihanaa  joulun odotusta kaikille:)

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ

VALOKUVATORSTAI

http://inspis.vuodatus.net/

Räsymaton raidat sisältävät muistoja läheisistä ja ajan kulumisesta.

Joku istui vieressä ja näytti minulle, mitä oli kaiverrettu hänen rannekellonsa taakse.

Hyvin pienin kirjaimin.

”Hän jota odotat tulee pian” siinä luki.

- Se on sitten ajan takana, minä sanoin.
- Siinä lukee ”pian”, hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat ”pian” puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut, minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti.

”Sinä sitten olet epäuskoinen ihminen”, hän sanoi ja lähti.

Mirkka Rekola: Maskuja